Verso Food ja Härkis kulkevat omaa polkua maailmalle
Kysymyksiin vastaavat Verso Food Oy:n toimitusjohtaja Tarja Ollila sekä hallituksen puheenjohtaja Leena Saarinen.
Millainen on yrityksenne tarina?
Saarinen: Vuonna 2010 ravitsemusasiantuntija Patrik Borg ja konsultti Marko Parkkinen olivat mukana ruokastrategia 2020 -työryhmässä. Sieltä syntyi idea kotimaisten kasviproteiinien käyttömahdollisuuksista. Minua pyydettiin tuolloin mukaan omistajaksi. Tavoitteemme oli alusta lähtien maailman parantaminen kotimaisella hyvänmakuisella proteiinipitoisella kasvipohjaisella ruualla.
Vuonna 2011 keräsimme ensimmäisen rahoituksen osakeannilla, ja ensimmäiset hernepohjaiset pakastetuotteet olivat markkinoilla suurkeittiöille syksyllä 2011. Vuonna 2013 löysimme käyttöön härkäpavun, ikiaikaisesti Suomessa viljellyn, proteiinirikkaan, hyvänmakuisen ja hyvin vähän kotimaassamme käytetyn kasviksen. Keväällä 2014 päätimme, että tiemme jatkuu kohti härkäpavun hyödyntämistä kuluttajamarkkinoilla ja lopetimme muut hernepohjaiset tuotteet. Härkis lanseerattiin vuonna 2016.
Maailmalla on havaittavissa vegebuumi. Minkälaisia kansainvälistymissuunnitelmia teillä on lähitulevaisuudessa?
Ollila: Haemme kasvua aktiivisesti ja tänä päivänä voimmekin kutsua itseämme kasvuyritykseksi, sillä luvut ovat olleet sen verran huikeita. Nykypäivänä kasvua täytyy lähteä hakemaan Suomen rajojen ulkopuolelta, se on selvä. Nyt olemme tilanteessa, että jakelusopimukset on jo solmittu sekä Ruotsin että Norjan markkinoille. Tämän vuoden aikana teemme töitä jalansijan saamiseksi heidän markkinoillaan.
Mistä kipinä kansainvälistymiseen lähti?
Saarinen ja Ollila: Teimme vuonna 2015 Team Finland Explorer -rahoituksen turvin markkinaselvityksen tuotteillemme Yhdysvaltojen, Ison-Britannian, Saksan, Ranskan, Espanjan ja Australian markkinoilla. Saimme selville, että markkinoita tälle uniikille tuotteelle olisi kasvavilla kasvisruokamarkkinoilla ympäri maailman. Lihansyönnin vähentäminen on ajankohtaista yhä useammalle ihmiselle.
Miten suomalaisyritykset voisivat hyötyä toisistaan lähtiessään maailmalle?
Ollila: Olemme aika itsenäisesti tallanneet omaa polkuamme.
Saarinen: Tekesin eri rahoitusmuodoista olemme saaneet paljon apua. Lisäksi Food from Finland -ohjelma tarjoaisi messukäyntejä ja muuta tukea. Mutta me emme ole kokeneet sitä tarpeelliseksi. Kohdennettu markkinointi suoraan kuluttajille on ollut meille toimivin lähtökohta.
Ollila: Kasvisruokamarkkinat maailmalla ovat kyllä kasvaneet näin vauhdikkaasti ensisijaisesti siksi, että monia kiinnostavia uutuuksia on lanseerattu samaan aikaan, kuten nyt vaikkapa Suomessa nyhtökaura. Kaikki toimijat hyötyvät tästä buumista, joka kasvisruokamarkkinoilla on nyt meneillään.
Miten kansainvälistymispalveluita yrityksille tulisi mielestänne kehittää?
Saarinen: Tarvitsisimme tukea kauppasopimusten neuvotteluun ja sopimuspohjiin liittyvissä ongelmissa. Esimerkiksi minkälainen sopimuskulttuuri kussakin maassa on ja onko olemassa valmiita esimerkkejä siitä, miten asiat kannattaisi tehdä.
Myös logistiset ketjut ja tavaravirtojen kulkemiseen liittyvät ongelmat voivat olla yrittäjälle mutkikkaita. Ensisijaista toki on, että ensin yrittäjällä on oikeanlaiset kumppanuudet, että jakelutielle edes päästään mukaan. ”One size does not fit all” on mielestäni hyvä ohje kansainvälistymispalveluita suunnitteleville. Kaikki kulminoituu kuitenkin lopulta siihen omaan brändiin ja tavoitteeseen.
Toki kaikki apu on tervetullutta. Esimerkiksi Tekesin tarjoamat, niin sanotut market entry -palvelut kiinnostavat meitä. Erityisesti Yhdysvaltojen markkinoille mentäessä lähdemmekin varmasti näihin ohjelmiin mukaan. Kaipaamme fokusoidumpaa ja kokemusperäistä tietoa markkinoiden yksityiskohdista.
Miten näette brändäyksen arktisesta näkökulmasta?
Ollila: Haluamme käyttää nimenomaan suomalaista härkäpapua raaka-aineena, koska meillä on täällä lyhyt kasvukausi. Tämän johdosta suomalainen kuivattu härkäpapu on erittäin proteiinipitoista.
Saarinen: Tietysti myös suomalaisen luonnon puhtaus ja mielikuva siitä on arvokas. Mutta vain jos se on kohdemarkkinoilla arvostettu ominaisuus. Me olemme kehittäneet itsellemme erikseen Isoon-Britanniaan vientibrändin, joka on nimeltään Fava Mill. Haluamme tuoda markkinoille brändin, joka puhuttelee kuluttajia juuri kyseisessä kohdemaassa.
Fava Mill -lanseeraus Englannissa järjestettiin edustuston tuella. Myös monet muut edustustot maailmalta ovat tiedustelleet aktiivisesti tuotteidemme perään.
Ohjeenne saman alan yrityksille, jotka suunnittelevat kansainvälistymistä?
Saarinen: Näkisin, että pienyrittäjällä tulee olla kolme asiaa kunnossa ennen kuin kansainvälistymistä aletaan edes pohtia. Ensimmäinen asia on se oma tuote, sen eteen täytyy olla halu tehdä ja kehittää. Toisena tulee rahoitus, tuotteesta tulee pystyä saamaan kaupallisesti menestyvä. Kolmas seikka on se yrittäjän oma kaupallistamisen kyky ja markkinoiden ymmärtäminen, jota tarvitaan. Kyky ajatella isosti on tärkeää!