Kasvava jättiläinen
Afrikka mielletään köyhäksi maanosaksi, mutta kaupungistuminen on luonut vauraan keskiluokan. Suomalaisilla yrityksillä on paljon osaamista, jolle on kysyntää.
Itäisessä Afrikassa on kolme kasvun moottoria: ihmiset muuttavat kaupunkeihin, keskiluokka kasvaa ja väestö on nuorta.
Se, mitä monesti ajatellaan Afrikasta, poikkeaa paljon todellisuudesta.
– Olin Kiinassa 2000–2010. Sinä aikana Kiinassa 800 miljoonaa ihmistä nousi köyhyydestä ja suunnilleen puolet ihmisistä muutti maaseudulta kaupunkeihin. Afrikassa on nyt tapahtumassa sama kuin Kiinassa silloin, sanoo Business Finlandin Afrikan alueen johtaja Esa Rantanen.
Keskitulo on Rantasen mukaan huono indikaattori, koska tuloerot ovat suuria.
– Afrikassa pitää puhua kaupunkien talouksista ja mikä siellä on keskitulo ja ostovoima.
Itäisen Afrikan veturi on Kenia. Talous kasvaa noin viiden prosentin vuosivauhtia, dynaamisten yksityisyritysten vauhdittamana.
Yksi potentiaalinen ala suomalaisille yrityksille on terveyssektori. Kun tasavallan presidentti Alexander Stubb teki virallisen valtiovierailun Keniaan ja Tansaniaan tämän vuoden toukokuussa, vierailun yritysseminaareissa yksi painopiste oli juuri terveydenhuollossa. Businessdelegaatiossa oli suomalaisia terveysalan yrityksiä sekä metsäsektorin toimijoita ja muun muassa Nokia.
Monelle Afrikasta tulevat mieleen aids, malaria, tuberkuloosi, aliravitsemus.
– Täällä huolettavat samat sairaudet kuin meillä, sydän- ja verisuonitaudit, diabetes, syövät, ylipaino. Näihin kaikkiin suomalaisilla yrityksillä on tarjoamaa, laitteita ja diagnostiikkaa, sanoo Rantanen.
Kun keskiluokka vaurastuu, ihmiset ottavat terveysvakuutuksia. Yhä enemmän on yksityisiä klinikoita, ja ne tarvitsevat samat laitteet kuin vaikkapa suomalaisissa sairaaloissa.
– Neuvon vahvasti keskittymään nopeasti kasvavaan yksityiseen sektoriin, siellä on rahaa. Julkisen sektorin hankkeet ovat vaikeampia. Maat ovat vanhastaan oppineet, että yritykset tulevat rahat mukanaan, koska valtion hankintojen toimintamallit eivät noudata samaa logiikkaa kuin yksityiset yritykset.
Myös Tansanian talous vauhdissa
Kenian naapuri Tansania on ollut pitkään rauhallinen ja vakaa maa. Talouskasvu on sielläkin nopeaa, 5-6 prosenttia vuodessa. Tansania kaupungistuu, väestö on nuorta ja kasvaa nopeasti.
– Kenian talous on selvästi alueen suurin, mutta Tansania saavuttaa sitä. Talouden rakenteet ovat kyllä erilaiset, Tansania on perinteisesti ollut valtiojohtoisempi ja maatalousvaltaisempi, mutta tämä on muuttumassa, kertoo Suomen Dar es Salaamin -suurlähetystön päällikön sijainen Tomi Lounio.
Vuosina 2015-2021 talouspolitiikka oli protektionistista ja nationalistista, ja monet länsimaiset yritykset lähtivät maasta.
Vuonna 2021 presidentiksi valittiin Samia Suluhu Hassan. Hänen kaudellaan Tansania on ollut avoimempi, kansainvälisiä investointeja houkutellaan aktiivisesti.
– Useat ulkomaiset yritykset ovatkin viime vuosina aloittaneet toimintaansa Tansaniassa. Liiketoimintaympäristö ei toki muutu kaikilta osin yhdessä yössä, muun muassa byrokratiaan ja läpinäkyvyyteen liittyy yhä haasteita, Lounio sanoo.
Yksi kasvuala on kaivosteollisuus. Tansanialla on kullan lisäksi kattavat varannot kriittisiä mineraaleja. Kaivostuotteet viedään usein jalostamattomina.
– Näitä arvoketjuja pitäisi kehittää mahdollisimman kestävällä tavalla. Esimerkiksi Suomen Geologian tutkimuskeskus on tässä mukana, samoin monet suomalaisyritykset.
Tansaniassa toimivat muun muassa geofysikaalisia mittauksia ja malminetsintää droneilla tekevä Radai ja vähähiilisiä rakennusratkaisuja kehittävä Betolar.
Myös ICT-sektoriin ja hallinnon digitalisaatioon panostetaan. Nokia on ollut koko 2000-luvun Tansanian ICT-alan kehityksen kannalta keskeinen toimija.
Muita menestyjiä ovat olleet muun muassa Kone, Vaisala sekä maatalousbisneksessä Agrofood Impact.
– Hieman yksinkertaistaen sanoisin, että onnistujia yhdistää vahva paikallistuntemus joko omien työntekijöiden tai paikallisten konsulttien kautta. Tansanian toimintaympäristö vaatii kärsivällisyyttä ja läsnäoloa, mutta mahdollisuudet ovat merkittäviä, Lounio sanoo.
Ruanda on noussut traumasta
Ruandan vuoden 1994 kansanmurhassa tapettiin arviolta 800 000 – 1 000 000 ihmistä. Uhrien enemmistö oli tutsivähemmistöä. Yhteiskunta jäi jakautuneeksi.
Traumasta on onnistuttu nousemaan. Poikkeuksellisen nopean talouskasvunsa ansiosta Ruandaa on pidetty jopa Itä-Afrikan talousihmeenä. Vuodesta 2000 vallassa ollut presidentti Paul Kagame on noudattanut eräänlaista Singaporen mallia. Hän on hallinnut maata rautaisella otteella, mutta saanut asiat toimimaan.
– Ruanda on varmasti yksi Afrikan siisteimpiä ja turvallisimpia maita. Ruandalaiset ovat olleet aktiivisia, vierailleet Suomessakin. Mutta onhan se pieni markkina, pohtii Business Finlandin Esa Rantanen.
Ruanda on myös osallisena Itä-Kongon konfliktissa, se on YK:n arvion mukaan tukenut Kongon demokraattisen tasavallan hallitusta vastustavaa M23-kapinallisryhmää. Se on luonut epävarmuutta.
Alueen valtioista Uganda on myös pieni markkina, suomalaisten yritysten toiminta on siellä ollut vähäistä. Etiopian talous kasvaa, mutta kehitystä rajoittavat jatkuvat konfliktit ja köyhyys. Maassa on noin 4,6 miljoonaa sisäistä pakolaista ja yli 15 miljoonaa ihmistä kärsii ruokapulasta.
Tullitilastot vääristävät viennin määrää
Kaupungistuminen tuo mukanaan sen, että maatalouden täytyy tehostua, kun väki vähenee maaseudulla.
– Alkutuotannossa, jakelussa, logistiikassa ja ruoan prosessoinnissa on hyviä businessmahdollisuuksia, samoin tietysti pakkauksissa, Rantanen pohtii.
Jotkut ovat sen jo havainneet. Huhtamäki myy elintarvikepakkauksia ja Elecster valmistaa ja myy maitopusseja ja aseptisia maidon pakkauslinjoja Keniaan.
Tullitilastot antavat väärän kuvan suomalaisten yritysten viennistä Afrikan maihin. Esimerkiksi Koneen hissit Nairobin pilvenpiirtäjiin eivät tule Suomesta vaan Kiinasta.
– Kun menen burgeripaikkaan Nairobissa, saan juomani todennäköisesti Huhtamäen kupista, joka tulee Etelä-Afrikasta. Suomalaiset yritykset valmistavat tuotteensa siellä, missä se on niille järkevintä, sanoo Rantanen.
Mitä haasteita vientiyritykset voivat kohdata Itä-Afrikassa?
– Businessympäristö saattaa muuttua nopeasti, voi tulla yllättäviä kiemuroita. Korruptio on myös iso ongelma julkisen sektorin hankinnoissa. Kuulen suomalaisilta yrityksiltä, että he törmäävät korruptioon jatkuvasti. Niillä on sen suhteen nollatoleranssi, mutta kyllä he silti saavat kauppaa aikaiseksi, Esa Rantanen pohtii.